Työnhakija – älä usko näitä työnhakuvinkkejä!

Netti on pullollaan kaikenlaisia listauksia työnhakijoille koostetuista vinkeistä ja neuvoista. Myös yhä useampi pyytää työnhaussa apua tuttavilta ja ystäviltä – ja hyvä näin. Hakemuksien ja CV:n luetuttaminen muilla on ehdottoman tärkeää, jotta ymmärtää millaisia mielikuvia kirjoitus herättää ja ymmärtääkö toinen lukija kirjoittamasi haluamallasi tavalla. Haastattelutilanteen pohtiminen ja vastausten etukäteen miettiminen on kullanarvoista, jotta omia ajatuksiaan, motivaatiotaan ja osaamistaan pystyy jäsentämään ja kiteyttämään. Kaikki netistä löytyvät neuvot, kuin myös verkostolta saadut vinkit kannattaa ottaa vastaan, mutta varauksella. Mielipiteitä kun tuppaa olemaan yhtä paljon kuin meitä ihmisiä riittää.

Sama työnhakuvinkki toimii harvoin kaikilla

Työnhakuun liittyvät asiat ovat aihe, johon jokaisella tuntuu olevan jonkinlaista sanottavaa. Koska työnhaku”tietous” pohjautuu usein mutu-tuntumaan ja yksittäistapahtumiin, suosittelen varovaisuutta vinkkien vastaanotossa. Työssäni valmennan erityisesti asiantuntijatason työnhakijoita, jotka työskentelevät pääsääntöisesti kaupallisella alalla. Monella on korkeakoulututkinto taustalla ja pitkä työkokemus asiantuntijatehtävistä. Valmennustapaamisissa usein selkäpiitäni karmii, kun kuulen millaisia ehdottomia neuvoja asiakkaat ovat saaneet omaan työnhakuun liittyen ja kuinka orjallisesti he näitä vinkkejä noudattavat. Neuvoja saadaan välillä ystäviltä ja tuttavilta, välillä alan ammattilaisilta kuten rekrytoinnin, työnhakuvalmennuksen tai HR:n parissa työskenteleviltä.

Rekrytointitilanteet ovat aina erilaisia, joten yksi neuvo harvoin toimii kaikille. Keräsinkin listaa vinkeistä, joihin työnhakijan ei missään nimessä kannata uskoa!

1. Kuvan on oltava oikeassa reunassa/ keskellä / vasemmassa reunassa

Kuva olisi monesti kiva, mutta ratkaiseeko kuvan vaihtaminen CV:n oikeasta kulmasta vasempaan jatkopaikkaa haastatteluun? Tuskin. Onko kuva pakko olla? Ei suinkaan. Kuvan tarkoitus on mielestäni a) tuoda omaa persoonallisuutta/luonnetta esiin b) jättää muistijälki rekrytoijalle. Kuvaan kiinnitetään usein huomiota ja rekrytoijan on toki mukava tietää minkä oloisen ihmisen kanssa esimerkiksi sovitaan haastattelua. Varoisin kuitenkin tiukkoja koulukuntia, jotka vannovat joko kuvallisuuden tai kuvattomuuden nimeen.

2. Tee visuaalinen CV ja hakemus

Värikkäitä pallukoita, infograafeja ja taulukoita. Visuaalinen ulkoasu on ratkaisu, jota tarjotaan monesti CV:tä päivittävälle osaajalle. Visuaaliset elementit voivat tuoda ansioluetteloosi mukavaa vaihtelua, auttaa kertomaan tarinaasi ytimekkäämmin tai ilahduttaa lukijaansa selkeydellä. Visuaalisuus ei saa kuitenkaan koskaan ajaa sisällön edelle, eikä osaamisesi ydin jäädä graafisen hifistelyn alle. Mikäli et hae graafisen suunnittelijan töitä, ei kannata tuhlata liian montaa tuntia monimutkaisten elementtien rakentamiseen. Kaikkien työura ja tavoitteet ovat erilaiset, joten yhtä kaikille toimivaa mallia ei ole. Riko siis vanhaa kaavaa tarvittaessa, mutta älä suoraan jonkun ehdotuksen perusteella!

3. CV:n pitää olla yksisivuinen 

CV:ssä tulee käydä ilmi osaamisesi, taustasi ja tulevaisuuden tavoitteesi tiivistetysti. Monella tämä mahtuu yhdelle sivulle, osalla kaksi sivua on sopiva pituus. Olen lukenut myös loistavia kolmisivuisia CV:itä. Ja kuullut, että kolmisivuisella CV:llä on työllistytty. Jätetäänkö siis tämä neuvo antamatta ja pituuden sijaan keskitytään siihen, että olennainen löytyy tiivistetysti ja lukijalle kohdennetusti? Kaikista kiinnostavin ja timanttisin osaaminen kannattaa toki tuoda esiin heti ensimmäisellä sivulla, jotta se tarttuu parhaiten lukijan mieleen.

4. Kaikkien pitää olla aktiivisia somessa työllistyäkseen

Aktiivinen LinkedIn-verkostoituminen ja -postailu, kissanristiäisissä pyöriminen ja CV:n jakaminen. Omat nettisivut työnhaulle, jossa kirjoitat blogitekstejä ja jaat videoita työnhakumatkaltasi. Huhhuh – tässä alkaa olla jo TE-toimiston peräänkuuluttamaa aktiivisuutta! Muista kuitenkin ajankäyttö, priorisoiminen ja itsellesi sopivan työnhakutavan/tapojen löytäminen. Kaikkien ei tarvitse huudella somessa työllistyäkseen, eikä kaikkien tarvitse olla henkilöbrändäyksen asiantuntijoita. Toki mitä useampi työnhaustasi tietää, sen todennäköisemmin sinulle sopivista paikoista vinkataan. Voit kuitenkin itse päättää millainen tyyli ja kanavat sinulle sopivat. Nyrkkisääntönä pitäisin, että mieluummin yksi kanava (esim. oman asiakaskuntani kohdalla LinkedIn) hyvin hoidettuna, kun kymmenen kanavaa huolimattomasti ja puoliteitse tehtynä.

5. Älä missään nimessä kerro ikää/harrastuksia/lapsien lukumäärä/tai mitään muuta henkilökohtaista

Työhaastatteluissa ja työnhaun dokumenteissa täytyy keskittyä työminään liittyviin asioihin, työssä saavutettuihin asioihin ja osaamiseen. Totta.

Haastatteluissa ja dokumenteissa ei saa puhua mistään henkilökohtaisesta, kuten harrastuksista, lapsista, iästä tms. Tarua.

Ihminen on kokonaisuus ja kukin tekee oman rajanvedon siitä, mitä kertoo hakemuksissa ja haastatteluissa. Kannattaa muistaa, että sinun ei tarvitse puhua esimerkiksi perheestäsi eikä haastattelija saa kysyä suoraan perhetilanteestasi. Se, mitä ja miten itse kerrot elämästäsi, on oman harkintasi varassa. Itse olen sitä mieltä, että myös persoona (ja tätä myötä vapaa-aika) kiinnostaa ja tuo lisäarvoa työsaavutusten ja -osaamisen rinnalla. Tietenkin on pidettävä fokus työminässä ja kukin tehköön itse valintansa, mitä tämän ulkopuolelta jakaa.

Vaikka listaa voisi jatkaa loputtomiin, nämä viisi kohtaa kiteyttävät ehkä suosituimmat vinkit, joita olen valmennuksissani pyrkinyt kyseenalaistamaan. Toivonkin, että varsinkin asiantuntijatason työnhakukeskustelu keskittyisi johonkin muuhun kuin pikkudetaljeihin tai mustavalkoisiin ohjeistuksiin.

Ps. Duunitorin rekrytointitutkimuksen mukaan rekrytointipäätökseen vaikuttaa eniten motivaatio työtehtävään, sopivuus yrityskulttuuriin ja aikaisempi työkokemus. Jospa siis keskityttäisiin siihen, että nämä käyvät ilmi CV:ssä, LinkedInissä, hakemuksessa, videoissa, nettisivuissa ja haastatteluissa. Tällä varmasti pääsee jo pitkälle!